lauantai 28. toukokuuta 2011

Käsikesy tapaus

Voi sen kai virallisestikin nyt todeta: olen oppinut luottamaan ihmisystävääni!! Kutsun muuten häntä nykyään Mamiksi. Kädelle on mukava kiivetä ja mielelläni lähtisin tutkimusretkelle käsivartta ylöspäin. Vaatteita voi vähän maistella siinä samalla. Mami vie minut välillä läheiselle pellolle ja siellä saan kiipeillä hänen käsillään enemmänkin. Ei siinä mennyt kuin reilu kuukausi, kun kesyynnyin.

Tosin vierastan vielä hieman muiden kuin Mamin käsiä. Kerran pellolle tuli Mamin koko perhe ja kaikki tarjosivat minulle kätensä kiipeilyä varten. Minä valitsin erehtymättä Mamin käden ♥ ja hänestä se oli hauskaa! ☺.

2 kommenttia:

  1. Oi kun kiva :) Eikös olekkin kiva käydä viereisellä pellolla aina välillä eikä olla koko ajan kotimetsässä?

    VastaaPoista
  2. On se :)) Vaikka aluksi se oli kovin pelottavaa ja kieltämättä vieläkin hieman jännää.

    VastaaPoista